Jos vois valita , se johtuis tästä säästä,
-25, eli aika kylmä on ja pimeää kellon ympäri, mutta ainaki on lunta
viimesen päälle väsyny ja jääny vanginks pienen mökin sisään , mutta toisaalta mitä sitte?
myönnetään , kyllä mä heräsin yöllä painajaisesta ja haukoin henkeä mutta toisaata mähän sentään nukahdin.
oikeestaan ymmärsinhän mä monta asiaa, vaikka mä vihastun välillä vähän kaikesta
silti mä huomaan että kyllä mä itte aiheutan tätä suurimmaks osaks.
hyräillä ja nauraa samaan aikaan , onko järkeä? toisaalta missä enää on järkeä vai onko koskaan ollukkaan?
sitä vaan lukee 9päivän sisällä kaks 450sivusta kirjaa ja ajattelee että mä samaistun lähes kaikkiin tunteisiin mutta toisaalta en yhteenkään.
Niimpä, juoksen paljain varpain lumihankeen , kyllä mä niin ennenki tein.
Jouluirkossa lauloi sokea nainen. Se oli ehkä kauneinta mitä mä olin vähään aikaan kuullu.
Ehkä mä lauloin salaa mukana vaikken osannukkaan sanoja.
Mä en ole tehty materiaalista enkä muustakaan.
Ehkä mä en saa aina kaikkea mitä mä haluan,mutta en mä haluaiskaan,niin oppii kunnioittamaan.
Mä tyydyn vähään koska muuten aina unohtaa että kaikista vähäisin onki se kaikista suurin.
Pieniä ihmeitä,niistä on hyvä mieli tehty!
-emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti